Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2020

Varaston muutos toimivaksi puutarhavajaksi

Tavaroiden ja toimintojen uudelleenjärjestämistä

Puutarhavaja
Puutarhavajan sisustamiseen käytettiin muista projekteista ylimääräisiksi jääneitä kierrätystavaroita.

Varsin usein näiden meidänkin pihan muutosten ja erilaisten projektien takana tuntuu olevan alitajunta. Alitajunta joka salaa ja vaivihkaa muokkaa lehtien tunnelmakuvat omiin unelmiin ja tarpeisiin sopivaksi.  Kuvan tila toimi useita vuosia normaalina pihavarastona, jonne kerättiin ruohonleikkuri ja muu ns. kuusen alle kelpaamaton tavara. Autotallin valmistumisen myötä osa tämän varaston tavaroista siirrettiin säilytettäväksi toisaalle. Yllättäen pihavarasto olikin puolityhjänä ja valmiina muutokseen unelmien puutarhavajaksi.

Sadevesien talteenotto suoraan rännistä

Puutarhavaja ulkoa
Toimivan kastelujärjestelmän luomiseen ei rinnetontilla tarvita sähköä.

Yläpuolisessa kuvassa puutarhavaja sijoittuu ulkorakennuksen päätyyn. Sijaintina ihanteellinen kasvihuoneen ja kohopenkkien läheisyydessä. Sadevesien talteenotto hoituu suoraan rännistä toisiinsa kytketyillä 200-litraisilla vedenkeruuastioilla. Rinteen männynrunkoisessa kohopenkissä on upotettuna saavi, josta auringossa lämminnyttä vettä otetaan kastelukannulla.  Tulevan kesän projektina on rakentaa kasvihuoneeseen kunnollinen ilman sähköä toimiva kastelujärjestelmä.

Puutarhavajan sisältä löytyy pöytätilaa niin ruukutukseen kuin muuhunkin työskentelyyn. Vajan seinillä roikkuu tukevia sipulien, yrttien ja kuivakukkakimppujen kuivatukseen tarkoitettuja metalliverkkoja. Istumapaikkoina toimivat puusta tehdyt jakkarat. Vajassa on tilaa myös riippumatolle, jossa saadaan nokoset otettua sateen sattuessa.

Suklaakirsikka
Pari vuotta kokeilussa ollut suklaakirsikka on antanut runsaan kukinnan ja uskomattoman sadon.

Värisuunnittelua

Väriympyrä käyttöön

Oranssikeltano
Asterikasveihin kuuluva oranssikeltano leviää tehokkaasti.

Värien leikki tuo eloa puutarhaan. Perinteisen väriopin avulla voidaan luoda sävy sävyyn sointuvia lähiväriyhdistelmiä, voimakkaampia vastaväripareja tai värien kolmisointuja. Se miten koemme värit ja niiden yhdistelmät on yksilöllisempi asia.

Kasvien värit saavat meissä aikaan tunnetiloja kuten; rauhallisuus (valkoinen/sininen), iloisuus (keltainen/oranssi), jännittyneisyys(punainen) tai mystisyys (purppura/hyvin tummat mustaan menevät sävyt).  Vihreä väri puolestaan koetaan rauhoittavaksi ja palauttavaksi.

Lumikärhö
Raudoitusteräksestä tehty tuki kestää hyvin voimakaskasvuisen lumekärhön painon.

Mitä värejä käytetään?

Itse valokuvaan kasvit, joiden väriyhdistelmät haluan muistaa myöhemmin. Myös perinteinen muutaman sanan muistiinpano on hyvä apu, jos kuvaamiseen ei ole mahdollisuutta.

Periaatteessa kasvien väriyhdistelmissä on kyse värien ilmenemisen samanaikaisuudesta. Jos kukkapenkin kasvit kukkivat eri aikaan on värisuunnittelun tekeminen hyödytöntä. Samaa hyödyttömyyttä ilmenee kun istutusalueen taustan väriin ei ole kiinnitetty suunnittelussa huomiota.

Vaikka luonnossa vallitsevana värinä onkin vihreä, voidaan pelkillä värisävyillä ja muotokielellä luoda kiinnostavia yhdistelmiä. Luomalla havu- ja ikivihreiden kasvien istutusryhmiä saadaan vuodenaikojen vaihteluja tasattua. Itse olen sijoittanut tällaisia kasviryhmiä lähelle asuintaloa, päivittäisten kulkureittien viereen. Havukasvit jatkavat puutarhakautta talvella varsinaisen kasvukauden päätyttyä. Pimeään aikaan kausivalot korostavat näitä ryhmiä sekä tuovat turvallisuutta kulkureiteille. Keväällä taas kasvuston alapuolen valtaavat sipulikukat. Kirjavalehtiset kasvit, värikkäät kukkaruukut, köynnöstuet, patsaat ja istumapaikat herättävät kyllä kiinnostuksen yksivärisissäkin istutuksissa.

Pergola
Havuryhmien erilaisia muotoja ja värisävyjä. Edessä ajuruohomatto antamassa kontrastia harmaille laatoille ja kiville.

Alussa valitsin pihalleni harmonisia kasvipareja, saaden virikkeitä alan lehtikuvista ja kirjallisuudesta. Mutta kun istutuksen yhteydessä tarkastelin valintojani, ei kyseinen väripari näyttänytkään luonnossa hyvältä. Ilmeisesti talomme ympäristön kasvien värit, koko ja muodot sekoittivat haluamaani lopputulosta. Tai sitten oma taitoni yhdistää matala kasviryhmä 10 metriseen mäntyyn oli äärimmäisen surkea.

Puutarhassa parhaat väriyhdistelmät syntyvät usein sattuman kautta. Selvät suunnitelmat värienyhdistelmistä auttavat kuitenkin parempaan lopputulokseen. Kasveja siirtäminen ja uusia taimien istutus on helpompaa edes jonkinlaisen mieli- tai tavoitekuvan avulla.  

Oma suhtautumiseni väreihin on muuttunut ajan kuluessa. Suvaitsevaisuuden lisääntyessä en enää valitsekaan kasveja pelkästään värien mukaan. Kasvien tuoksu, ääni tuulessa tai tunto sormissa korostuu valinnassa. Mitä useamman aistin kasvi kykenee herättämään sitä paremmin se soveltuu pihalleni.

Kasviyhdistelmä
Jos kukinnassa tulee taukoa voi puutarhan aukkokohtia paikkailla värikkäillä ruukkuistutuksilla. Kuvan ruukuissa kasvaa lehtipelargonia.

Värihaastetta vai -saastetta?

Vaan aina löytyy väreissäkin ratkaisemattomia pulmia. Itselleni yksi tällainen kasvimaailman harmaahius on tarha-alpi.  Elinvoimainen kasvi, joka puolustaa paikkaansa, eikä pahastu maaperän pienistä puutteista. Lapsuudesta peräisin olevassa mielikuvassa tarha-alpi-penkki on aina kullankeltainen, pyöreä ja laajan nurmialueen keskellä. 

Tämä kasvi on minulle ongelma koska en tiedä millaisia seuralaisia yhdistäisin istutusalueeseen. Tai millaisessa ympäristössä kasvit toimisivat kelvollisena kokonaisuutena. Perinteinen savimaan tarha-alpi kurjenpolvi-yhdistelmä kun ei ole se mitä tavoittelen. Pihassani kasvaa siis edelleen tarha-alpia, mutta vain hädin tuskin erottuvana pienenä pistona. Ehkä jonain päivänä löydän tarpeeksi voimakkaan kasviyhdistelmän, joka kykenee nostamaan tarha-alpit istutusalueiden arvopaikoille.

Talventähti
Talventähti, Eranthis hyemalis, aloittelee kukintaansa toukokuussa.

Puutarhasuunnittelu

Tiedot helpottavat valintoja puutarhasuunnittelussa

Puutarhasuunnittelua
Alkukesän vihreyttä ja alkavaa kukintaa.

Puutarhasuunnittelussa huomioidaan, onko kyseessä oleva piha uusi vai jo olemassa oleva. Suunnitellaanko kaupunki- tai maaseutu- idylliä, vai kenties kesäasunnon tai siirtolapuutarhan pihaa. Mikä on suunniteltavan alueen koko sekä millaisia toiveita ja tarpeita suunnittelulla halutaan täyttää? Pihan kulkuyhteydet, parkkipaikat, varastot, katokset, grilli- ja leikkipaikat, pihakeinut, yms. tarvitsevat tilaa sijoittuakseen, mutta tilaa tarvitaan myös niiden ympärillä tapahtuvaan elämiseen.

Mielestäni pihan perustamista ei useinkaan kannata aloittaa täysin tyhjästä. Ympäristö itsessään, kun antaa viitteitä siitä mihin suuntaan ideoita kannattaa lähteä viemään.  Parempi lopputulos saavutetaan hitaan kehityksen kautta. Istutetut kasvit ja luonto täydentävät toisiaan hyvinkin mielenkiintoisella kerroksellisuudella. Hitaasta kehityksestä hyötyvät myös eläimet, joille pystytään tarjoamaan suotuisia elinoloja. Itse koen onnistumisen hetkiä puutarhassani nähdessäni sudenkorento parin tai uuden perhoslajin. Hidas kehitys ei kuitenkaan tarkoita mielensä mukaan rehottavia kasveja. Puut ja pensaat kestävät kyllä siistimisleikkauksia, ja kasvien oikealla sijoittelulla saadaan aikaan jotain muuta kuin hyttysiä kerääviä ryteikköjä.

Peikonpähkinä, Corylus avellana, menestymisvyöhyke I-. Tämä hallanarkakasvi on viettänyt talven kasvihuoneessa hiekalla ja oljilla peitettynä.

Avain menestymiseen

Kasvien kestävyys ilmoitetaan alueellisesti menestymisvyöhykkeillä I-VIII. Tosin samaa kasvia koskevat merkinnät saattavat erota myymälä kohtaisesti. Tällaisissa tapauksissa olen sijoittanut kasvin mahdollisimman lämpimään sekä tuulensuojaisaan paikkaan. Jotkut puutarhaharrastajat suosivat ostoissaan kolmen kasvin taktiikkaa. Ostamalla kolme samaa kasvia voidaan ne sijoittaa eripuolille pihaa. Tällöin saadaan suurempi todennäköisyys sille, että edes yksi kasvi kolmesta menestyy, ja löytää mieleisensä kasvupaikan.

Oma pihani on uusi, metsäinen ja maastoltaan hyvin kivinen. Alue on rannikkoseutua, jossa peruskallio ja toisiinsa kiilautuneet kivenjärkäleet ovat vahvasti läsnä. Voin helposti ymmärtää kyläläisten pohdintoja siitä mitä pahaa esi-isämme lienevätkään tehneet kun heille nämä kaikki kivet annettiin.  Vaan ainahan asioilla on kaksi puolta, kuten se että kylän sorateitä reunustavat mitä upeimmat vanhat kiviaidat. Jo tontin raivaamisvaiheesta lähtien oli selvää ettei mistään pihatöissä selvittäisi ilman kaivinkoneen apua. Luonnollisen lopputuloksen kannalta halusin säästää ja ottaa käyttöön tontilta löytyneet luonnonmateriaalit. Tämän vuoksi kivet kaivettiin esiin koneellisesti ja käytettiin tukimuurien tekoon, kiviaitoihin tai kukkapenkkien laidoiksi.  Mikäli kiviä ei olisi haluttu hyödyntää olisi ne voitu vanhan tavan mukaan peittää mullalla tai ajattaa kuorma-autoilla kokonaan pois, ilman taloudellista ajattelua. Myös tontilta kaadetut männyt hyödynnettiin myöhemmin hirsisinä lavakauluksina ja kompostikehikoina.

Päivänkakkara
Luonnon päivänkakkarat osana istutusryhmää.

Kokeilunhalua ja todellisuutta

Itse olen suunnitelmissani uhmannut alan ammattilaisten oppeja, kerran jos toisenkin. Yleensä tämä kovapäisyys on kostautunut valtavalla lisätyön määrällä. Ensimmäiset merkit uhmakkuudestani ilmenivät kun käytin koko takapihan laajuisissa istutusalueissa halpaa täytemaata. Ja jotta tekijän päättäväisyyttä ei epäiltäisi en vaivautunut kattamaan maanpintaa. Puhumattakaan siitä, että pihan eri alueiden piti valmistua samanaikaisesti. 

Pihan voi siis tehdä näinkin, uskokaa vain. Tosin silloin pitää ensimmäinen vuosi kitkeä tauotta rönsyleinikkejä; toukokuun alusta syyskuun loppuun.  Ja seuraava vuonna luonnon ilolla jakamaa voikukkaa sekä maitohorsmaa. Vuosina 3 ja 4 työlistaan liittyvät uusien kasvien istuttamista ja vanhojen kasvien jakaminen. Muistan lukeneeni että puutarhassa vasta viides vuosi näyttää jotain merkkejä tulevasta.

Kaikkien meidän ei kuitenkaan tarvitse olla kiinnostuneita pihasuunnittelusta. Tapoja ja tekijöitä on monia. Tärkeintä kuitenkin on oma mielenkiinto ja innostus. Jos soitat ammattimaiselle heti alussa, teet luultavasti järkevän teon säästämällä rahasi ja selkäsi.

Kevätkurjemiekat
Kevätkurjenmiekka, Iris Reticulata kukkii toukokuusta lähtien.