Aihearkisto: Hyötytarha

Kohopenkkejä, kompostointia ja mustaa kultaa

Kasvimaan tekeminen metsäiseen pihaan

Pystykiurunkannus
Pystykiurunkannus " Beth Evans".

Yksi pihamme aurinkoisimmista ja lämpimimmistä paikoista sijaitsee kivikkoisessa metsänrinteessä. Vaikka paikan maasto asettaa omat haasteensa viljelemiselle, löytyy tästä hyviäkin puolia. Erityisesti sijainti talon läheisyydessä helpottaa kasteluveden saatavuutta. Maaston haasteellisuuden takia kohopenkeistä tuli ainoa järkevältä tuntuva tapa toteuttaa uusi kasvimaa. Myös lisääntyvälle kasvijätteelle tarvittiin uusia sijoituspaikkoja.

Kevätlinnunsilmä
Kevätlinnunsilmä muodostaa kasvupaikalleen tiheän mattomaisen kasvuston.

Kohopenkit

Kasvimaan kohopenkkien reunat on tehty kuorituista männynrungoista. Reunojen sisäpuolelle naulattu sokkelilevy estää mullan valumisen runkojen väleistä.  Penkkien pohjalla on reilu kerros risuja, ja niiden päälle asetettuna kaksinkertainen katekangas. Lopuksi kohopenkin vapaana oleva multatila täytettään ostomullan, hiekan ja kasvuturpeen seoksella. Itsetehty multaseos kalkitaan, sekoitetaan huolella ja kastellaan kevyesti ennen siementen kylvöä.

Tämä kohopenkki on jaettu kahteenosaan. Pienemmässä osassa säilytetään kasteluvesille tarkoitettua saavia. Penkin pitkälle sivulla on istuinpenkki, joka toimii myös apupöytänä.

Kompostointia kasvijätteestä ja siipikarjan lannasta

Kompostoinnissa käytän puutarhajätekompostia. Komposti koostuu risuista, ruohosilpusta, kasvijätteestä, oljista, kuiviketurpeesta ja -puruista sekä siipikarjanlannasta. Taloudesta tulevia ruokajätteitä en kompostoi hiirien ja rottien pelossa. Ankkojen ja hanhien ruokapaikalta haravoin ylimääräiset ruuat omaan roskapussiin. Siivekkäiden käytössä on myös oma tuhoeläinverkolla varustettu komposti.

Poimulehti
Poimulehti toimii hyvänä somisteena kompostipenkkien reunoilla.

Jyrsijäverkko ja sen käyttö kompostissa

Tuhoeläimiltä suojattu komposti
Tämä vajaa 3 metrinen komposti on jaettu kolmeen osaan väliseinillä.

Tuholaisilta suojattu komposti rakennettiin vanhoista kuljetuslavoista. Kuljetuslavan pohjaan on ensin naulattu mansikkakangas, ja sen päälle pienisilmäinen jyrsijäverkko. Mansikkakangas päästää liikaa kosteutta läpi, mutta estää pienempien murusten tippumisen maahan. Kompostin seinät on tehty vanhasta laudasta ja niiden sisäpuolta sekä kehikon päällys on katettu jyrsijäverkolla. Verkon yläpuolella sateelta suojaa irrotettavissa oleva pelti.

Lähikuva kompostin rakenteesta
Kompostin alaosassa on irrotettava luukku tyhjennystä varten.

Ilmaista multaa maatuvista aineista ja lahopuusta

Kiurunkannus
Perinteinen kiurunkannus lisääntyy itsekseen ja muodostaa laajoja kasvustoja.

Metsäpuutarhassa lahoavien puiden rungoista voi rakentaa uusia kohopenkkejä maastoon. Uutta penkkiä tehdessäni valitsen paikaksi kaikkein kivikkoisimman kohdan, jonne hahmottelen mielessäni penkin koon sekä muodon. Seuraavaksi poistan paikalta aluskasvuston. Sitten täytän puiden rungoilla kivien välit ja kuopat, niin että paikkaan saadaan tasainen pohja tulevalle kohopenkille. Puiden runkojen päälle kasataan kompostoitavaa kasvijätettä tuomaan korkeutta. Kun tarvittava korkeus on saavutettu, kasa tallotaan matalaksi, peitetään hiekalla ja kastellaan. Viimeisimmäksi kerrokseksi penkkiin multaa ja kasattu penkki peitetään mansikkakankaalla sekä kastellaan kevyesti. Olen kasvattanut kompostipenkissäni ensimmäisenä vuotena kurpitsaa. Syksyllä kurpitsoiden jälkeen istutin penkkiin punaherukkaa ja talvivalkosipulia. Koska penkissä ei multaa ole paljoa, kannattaa istutusvaiheessa lisätä reilusti kunnollista multaa istutuskuoppaan. Mansikkakankaan tarkoitus on nopeuttaa lahoamista, pidättää kosteutta sekä estää rikkaruohojen kasvaminen.

Kompostikehikot
Kasvijätteen kompostointia
Talvivalkosipuli
Syksyllä valmistuneessa kompostipenkissä kasvaa talvivalkosipuli.

Testipenkkiä tekemässä

Lahopuut hyötykäytössä
Lahopuiden hyötykäyttöä. Penkki tehdään kivikkoiseen maastoon ja käytävät tasaiseen paikkaan. Tämä on toimiva ratkaisu jos penkkien välissä on tarkoitus käyttää kottikärryjä.

Tämän 2×4 metrisen penkin alaosassa on reilu kerros puunrunkoja. Runkojen päällä ruohosilppua, olkea ja hiekka-multa -seosta. Ensimmäiset 3 vuotta penkissä kasvoi perunaa. Perunan noston jälkeen penkki muokattiin, peitettiin mansikkakankaalla ja siihen istutettiin mansikkaa.

Mansikkamaa
Pienen pienet mansikantaimet ovat selvinneet ensimmäisestä talvesta.

Jos luonto ja viljelyn ekologisuus kiinnostaa, saatat löytää hyviä vinkkejä permakulttuurista.

Kevätkylvöt ja kasvihuoneen suojatit

Tammikuun loppupuolella siinä 28.päivän kohdalla havahdun yleensä lintujen lauluun. Pääni kallistelee ja kiertyy puolelta toiselle etsien pakkasta uhmaavaa laulajaa. Yleensä etsintä on turhaa, ja ääni katoaa lumen pölähdykseen kuusen oksilla. Vaan mitä tekee mieli? Se on siirtynyt jo sisälle, ja muistelee viime vuoden ylijäämäisiä siemenpusseja. Vuosien vieriessä kärsivällisyyteni on parantunut enkä lukeudu enää ensimmäisten chilien kasvattajien joukkoon. Helmikuun taimikasvatukset keittiönikkunalla rajoittuvat pääasiassa herneenversoihin ja kaupan yrttiruukkuihin.

Hanhenmunat
Hyvän munakkaan aineksina hanhenmunat, kuivattu chili ja tuoreet yrtit. Hanhenmunalla on painoa noin 180g eli koko on 2-3 normaalia kananmunaa.
Herneenversot
Herneenversot aloittavat taimikasvatuksen. Ne tuovat mukavan lisän voileipien ja salaattien makuihin. Kasvatuksessa kannattaa käyttää luomuherneitä.

Kylvökalenteri muotoutuu käyttäjänsä tarpeiden ja toiveiden mukaan

Oma kylvökalenterini jakautuu neljään osaan. Maaliskuussa istutan tomaatteja ja paprikoita. Huhtikuussa erilaisia kaalilajikkeita sekä samettikukkia. Toukokuussa puolestaan multaan pääsevät kasvihuone- ja avomaankurkut, kurpitsat sekä krassit. Tämä listaus saattaa tuntua varsin maltilliselta istuttamiselta, mutta kyseessä onkin kylvöjen perusta. Istutuksiin kuuluvat vahvasti siihen neljänteen ryhmään kuuluvat erilaiset kukkasipulit, -kukat ja perennanjuurakot.

Narsissitupakan alku

Kasvilampun alle tilaa on varattu myös uusille kokeiluille. Tänä vuonna sellainen on valkoinen narsissitupakka. Alkuperäisen kasvin ostin viime kesänä ruukkukasviksi terassille. Syksyn tullen kuivatin kukinnoista siemenet ja annoin niiden viettää talvea ulkovarastossa paperipussissa. Helmikuussa kylvö ja ohut multapeitto. Varsin nopeasti kymmenet ellei jopa sadat pienet taimet täyttivät astian. Pienten taimien kastelussa minulla on paljon oppimista. Tiedän varsin hyvin, että kastelu pitäisi tehdä pohjan kautta, kaatamalla vettä aluslautaselle.  Käytäntö kuitenkin on sitä, että kastelukannun ollessa kädessä kaadan vettä suoraa juurille. Lopputuloksena se ”Hupsis ja hö” eli kaatunut ja menetetty taimi.

Orvokit
Kevään värejä

Siemenkylvöjä tehdessäni suoritan lajivalintaa. Kukista esimerkiksi orvokkien tai ahkeraliisojen kasvatusta en koe tarpeelliseksi, niiden suhteellisen pitkän taimikasvatusajan ja edullisen ostohinnan takia. Lisäksi kukkalaatikko istutuksissa elän vahvasti tunnepohjalta, eli väri- ja kasvivalinnat syntyvät hetkessä.

Istutuspuuhaa2
Sanotaan että täyttymyksen toive voi viedä jalat alta. Jos niin on, niin tässä ollaan jo varsin lähellä sitä. Kauppojen orvokkisesonki päättyy ennen juhannusta, eli kukat ovat halpoja tai ilmaisia.

Kevään istutuksissa voi osan tukevavartisista pistokkaista työntää suoraan multaan. Tätä lisäystapaa käytetään mm. laventelille, rosmariinille ja curry-yrtille. Jos pistokaslisäys tehdään vesilasin kautta parantaa veteen lisätty juoru tai pajunoksa lopputulosta. Myös pistokkaan pään kastamisen leivinjauheeseen sanotaan edistävän kasvuun lähtöä.

Tehokkuutta kasvihuoneen käyttöön

Talvehtiminen kasvihuoneessa
Kasvatan kasvihuonetomaatteja tavallisissa multapusseissa, joihin lisää lannoitetta kasteluveden mukana. Syksyllä kasvukaudenpäättyessä pussien multa kuivuu. Loppukäytän kuivat mullat arkojen kasvihuoneessa talvehtivien kasvien suojaamisessa.

Huhtikuussa ajankohtaiseksi tulee myös kasvihuoneessa talvehtineiden heinien, pensaiden ja puiden uudelleen istutus. Puksipuut, hakuropajut, peikonpähkinä ja japaninvaahtera ovat selvinneet useasta talvesta kuivaan hiekkaan, olkiin sekä pakkaspeitteeseen haudattuna. Kevät auringon kanssa on syytä olla varovainen. Päivisin lämpötila kasvihuoneessa nousee todella nopeasti polttamaan kuivaa juuristoa sekä uusia versoja. Vastaavasti ympäristön liiallinen kosteus homehduttaa kasvien runkoa. Uudelleen istutuksen yhteydessä tuon talvehtineen kasvin ensin viileään varastoon. Ulkoilmaan totuttelu tapahtuu tämän jälkeen asteittain.

Kevät auringossa
Talvehtineet kasvit

Tässä sitä kuitenkin taas ollaan uuden kevään alussa. Pestyt maitopurkit odottavat pinossa tomaatintaimien istuttamista. Uusia korutekstattuja nimikylttejä en saanut kuluneenakaan talvena tehtyä. Nimikyltit ja yhdenmukaiset kasvituet lienevät yksi ikuisuusprojekteistani. Vaan niin kovin ihanaahan tämä on jo nyt. Kuukauden päästä ensimmäiset kukka-amppelit roikkuvat jo paikallaan, ja japaninvaahteran pienet punaiset lehdet heiluvat tuulessa. Toivotaan siis lämpöä ja lempeä jokaiselle puutarhanharrastelijalle.

Voikukat

Varaston muutos toimivaksi puutarhavajaksi

Tavaroiden ja toimintojen uudelleenjärjestämistä

Puutarhavaja
Puutarhavajan sisustamiseen käytettiin muista projekteista ylimääräisiksi jääneitä kierrätystavaroita.

Varsin usein näiden meidänkin pihan muutosten ja erilaisten projektien takana tuntuu olevan alitajunta. Alitajunta joka salaa ja vaivihkaa muokkaa lehtien tunnelmakuvat omiin unelmiin ja tarpeisiin sopivaksi.  Kuvan tila toimi useita vuosia normaalina pihavarastona, jonne kerättiin ruohonleikkuri ja muu ns. kuusen alle kelpaamaton tavara. Autotallin valmistumisen myötä osa tämän varaston tavaroista siirrettiin säilytettäväksi toisaalle. Yllättäen pihavarasto olikin puolityhjänä ja valmiina muutokseen unelmien puutarhavajaksi.

Sadevesien talteenotto suoraan rännistä

Puutarhavaja ulkoa
Toimivan kastelujärjestelmän luomiseen ei rinnetontilla tarvita sähköä.

Yläpuolisessa kuvassa puutarhavaja sijoittuu ulkorakennuksen päätyyn. Sijaintina ihanteellinen kasvihuoneen ja kohopenkkien läheisyydessä. Sadevesien talteenotto hoituu suoraan rännistä toisiinsa kytketyillä 200-litraisilla vedenkeruuastioilla. Rinteen männynrunkoisessa kohopenkissä on upotettuna saavi, josta auringossa lämminnyttä vettä otetaan kastelukannulla.  Tulevan kesän projektina on rakentaa kasvihuoneeseen kunnollinen ilman sähköä toimiva kastelujärjestelmä.

Puutarhavajan sisältä löytyy pöytätilaa niin ruukutukseen kuin muuhunkin työskentelyyn. Vajan seinillä roikkuu tukevia sipulien, yrttien ja kuivakukkakimppujen kuivatukseen tarkoitettuja metalliverkkoja. Istumapaikkoina toimivat puusta tehdyt jakkarat. Vajassa on tilaa myös riippumatolle, jossa saadaan nokoset otettua sateen sattuessa.

Suklaakirsikka
Pari vuotta kokeilussa ollut suklaakirsikka on antanut runsaan kukinnan ja uskomattoman sadon.

Värisuunnittelua

Väriympyrä käyttöön

Oranssikeltano
Asterikasveihin kuuluva oranssikeltano leviää tehokkaasti.

Värien leikki tuo eloa puutarhaan. Perinteisen väriopin avulla voidaan luoda sävy sävyyn sointuvia lähiväriyhdistelmiä, voimakkaampia vastaväripareja tai värien kolmisointuja. Se miten koemme värit ja niiden yhdistelmät on yksilöllisempi asia.

Kasvien värit saavat meissä aikaan tunnetiloja kuten; rauhallisuus (valkoinen/sininen), iloisuus (keltainen/oranssi), jännittyneisyys(punainen) tai mystisyys (purppura/hyvin tummat mustaan menevät sävyt).  Vihreä väri puolestaan koetaan rauhoittavaksi ja palauttavaksi.

Lumikärhö
Raudoitusteräksestä tehty tuki kestää hyvin voimakaskasvuisen lumekärhön painon.

Mitä värejä käytetään?

Itse valokuvaan kasvit, joiden väriyhdistelmät haluan muistaa myöhemmin. Myös perinteinen muutaman sanan muistiinpano on hyvä apu, jos kuvaamiseen ei ole mahdollisuutta.

Periaatteessa kasvien väriyhdistelmissä on kyse värien ilmenemisen samanaikaisuudesta. Jos kukkapenkin kasvit kukkivat eri aikaan on värisuunnittelun tekeminen hyödytöntä. Samaa hyödyttömyyttä ilmenee kun istutusalueen taustan väriin ei ole kiinnitetty suunnittelussa huomiota.

Vaikka luonnossa vallitsevana värinä onkin vihreä, voidaan pelkillä värisävyillä ja muotokielellä luoda kiinnostavia yhdistelmiä. Luomalla havu- ja ikivihreiden kasvien istutusryhmiä saadaan vuodenaikojen vaihteluja tasattua. Itse olen sijoittanut tällaisia kasviryhmiä lähelle asuintaloa, päivittäisten kulkureittien viereen. Havukasvit jatkavat puutarhakautta talvella varsinaisen kasvukauden päätyttyä. Pimeään aikaan kausivalot korostavat näitä ryhmiä sekä tuovat turvallisuutta kulkureiteille. Keväällä taas kasvuston alapuolen valtaavat sipulikukat. Kirjavalehtiset kasvit, värikkäät kukkaruukut, köynnöstuet, patsaat ja istumapaikat herättävät kyllä kiinnostuksen yksivärisissäkin istutuksissa.

Pergola
Havuryhmien erilaisia muotoja ja värisävyjä. Edessä ajuruohomatto antamassa kontrastia harmaille laatoille ja kiville.

Alussa valitsin pihalleni harmonisia kasvipareja, saaden virikkeitä alan lehtikuvista ja kirjallisuudesta. Mutta kun istutuksen yhteydessä tarkastelin valintojani, ei kyseinen väripari näyttänytkään luonnossa hyvältä. Ilmeisesti talomme ympäristön kasvien värit, koko ja muodot sekoittivat haluamaani lopputulosta. Tai sitten oma taitoni yhdistää matala kasviryhmä 10 metriseen mäntyyn oli äärimmäisen surkea.

Puutarhassa parhaat väriyhdistelmät syntyvät usein sattuman kautta. Selvät suunnitelmat värienyhdistelmistä auttavat kuitenkin parempaan lopputulokseen. Kasveja siirtäminen ja uusia taimien istutus on helpompaa edes jonkinlaisen mieli- tai tavoitekuvan avulla.  

Oma suhtautumiseni väreihin on muuttunut ajan kuluessa. Suvaitsevaisuuden lisääntyessä en enää valitsekaan kasveja pelkästään värien mukaan. Kasvien tuoksu, ääni tuulessa tai tunto sormissa korostuu valinnassa. Mitä useamman aistin kasvi kykenee herättämään sitä paremmin se soveltuu pihalleni.

Kasviyhdistelmä
Jos kukinnassa tulee taukoa voi puutarhan aukkokohtia paikkailla värikkäillä ruukkuistutuksilla. Kuvan ruukuissa kasvaa lehtipelargonia.

Värihaastetta vai -saastetta?

Vaan aina löytyy väreissäkin ratkaisemattomia pulmia. Itselleni yksi tällainen kasvimaailman harmaahius on tarha-alpi.  Elinvoimainen kasvi, joka puolustaa paikkaansa, eikä pahastu maaperän pienistä puutteista. Lapsuudesta peräisin olevassa mielikuvassa tarha-alpi-penkki on aina kullankeltainen, pyöreä ja laajan nurmialueen keskellä. 

Tämä kasvi on minulle ongelma koska en tiedä millaisia seuralaisia yhdistäisin istutusalueeseen. Tai millaisessa ympäristössä kasvit toimisivat kelvollisena kokonaisuutena. Perinteinen savimaan tarha-alpi kurjenpolvi-yhdistelmä kun ei ole se mitä tavoittelen. Pihassani kasvaa siis edelleen tarha-alpia, mutta vain hädin tuskin erottuvana pienenä pistona. Ehkä jonain päivänä löydän tarpeeksi voimakkaan kasviyhdistelmän, joka kykenee nostamaan tarha-alpit istutusalueiden arvopaikoille.

Talventähti
Talventähti, Eranthis hyemalis, aloittelee kukintaansa toukokuussa.

Puutarhasuunnittelu

Tiedot helpottavat valintoja puutarhasuunnittelussa

Puutarhasuunnittelua
Alkukesän vihreyttä ja alkavaa kukintaa.

Puutarhasuunnittelussa huomioidaan, onko kyseessä oleva piha uusi vai jo olemassa oleva. Suunnitellaanko kaupunki- tai maaseutu- idylliä, vai kenties kesäasunnon tai siirtolapuutarhan pihaa. Mikä on suunniteltavan alueen koko sekä millaisia toiveita ja tarpeita suunnittelulla halutaan täyttää? Pihan kulkuyhteydet, parkkipaikat, varastot, katokset, grilli- ja leikkipaikat, pihakeinut, yms. tarvitsevat tilaa sijoittuakseen, mutta tilaa tarvitaan myös niiden ympärillä tapahtuvaan elämiseen.

Mielestäni pihan perustamista ei useinkaan kannata aloittaa täysin tyhjästä. Ympäristö itsessään, kun antaa viitteitä siitä mihin suuntaan ideoita kannattaa lähteä viemään.  Parempi lopputulos saavutetaan hitaan kehityksen kautta. Istutetut kasvit ja luonto täydentävät toisiaan hyvinkin mielenkiintoisella kerroksellisuudella. Hitaasta kehityksestä hyötyvät myös eläimet, joille pystytään tarjoamaan suotuisia elinoloja. Itse koen onnistumisen hetkiä puutarhassani nähdessäni sudenkorento parin tai uuden perhoslajin. Hidas kehitys ei kuitenkaan tarkoita mielensä mukaan rehottavia kasveja. Puut ja pensaat kestävät kyllä siistimisleikkauksia, ja kasvien oikealla sijoittelulla saadaan aikaan jotain muuta kuin hyttysiä kerääviä ryteikköjä.

Peikonpähkinä, Corylus avellana, menestymisvyöhyke I-. Tämä hallanarkakasvi on viettänyt talven kasvihuoneessa hiekalla ja oljilla peitettynä.

Avain menestymiseen

Kasvien kestävyys ilmoitetaan alueellisesti menestymisvyöhykkeillä I-VIII. Tosin samaa kasvia koskevat merkinnät saattavat erota myymälä kohtaisesti. Tällaisissa tapauksissa olen sijoittanut kasvin mahdollisimman lämpimään sekä tuulensuojaisaan paikkaan. Jotkut puutarhaharrastajat suosivat ostoissaan kolmen kasvin taktiikkaa. Ostamalla kolme samaa kasvia voidaan ne sijoittaa eripuolille pihaa. Tällöin saadaan suurempi todennäköisyys sille, että edes yksi kasvi kolmesta menestyy, ja löytää mieleisensä kasvupaikan.

Oma pihani on uusi, metsäinen ja maastoltaan hyvin kivinen. Alue on rannikkoseutua, jossa peruskallio ja toisiinsa kiilautuneet kivenjärkäleet ovat vahvasti läsnä. Voin helposti ymmärtää kyläläisten pohdintoja siitä mitä pahaa esi-isämme lienevätkään tehneet kun heille nämä kaikki kivet annettiin.  Vaan ainahan asioilla on kaksi puolta, kuten se että kylän sorateitä reunustavat mitä upeimmat vanhat kiviaidat. Jo tontin raivaamisvaiheesta lähtien oli selvää ettei mistään pihatöissä selvittäisi ilman kaivinkoneen apua. Luonnollisen lopputuloksen kannalta halusin säästää ja ottaa käyttöön tontilta löytyneet luonnonmateriaalit. Tämän vuoksi kivet kaivettiin esiin koneellisesti ja käytettiin tukimuurien tekoon, kiviaitoihin tai kukkapenkkien laidoiksi.  Mikäli kiviä ei olisi haluttu hyödyntää olisi ne voitu vanhan tavan mukaan peittää mullalla tai ajattaa kuorma-autoilla kokonaan pois, ilman taloudellista ajattelua. Myös tontilta kaadetut männyt hyödynnettiin myöhemmin hirsisinä lavakauluksina ja kompostikehikoina.

Päivänkakkara
Luonnon päivänkakkarat osana istutusryhmää.

Kokeilunhalua ja todellisuutta

Itse olen suunnitelmissani uhmannut alan ammattilaisten oppeja, kerran jos toisenkin. Yleensä tämä kovapäisyys on kostautunut valtavalla lisätyön määrällä. Ensimmäiset merkit uhmakkuudestani ilmenivät kun käytin koko takapihan laajuisissa istutusalueissa halpaa täytemaata. Ja jotta tekijän päättäväisyyttä ei epäiltäisi en vaivautunut kattamaan maanpintaa. Puhumattakaan siitä, että pihan eri alueiden piti valmistua samanaikaisesti. 

Pihan voi siis tehdä näinkin, uskokaa vain. Tosin silloin pitää ensimmäinen vuosi kitkeä tauotta rönsyleinikkejä; toukokuun alusta syyskuun loppuun.  Ja seuraava vuonna luonnon ilolla jakamaa voikukkaa sekä maitohorsmaa. Vuosina 3 ja 4 työlistaan liittyvät uusien kasvien istuttamista ja vanhojen kasvien jakaminen. Muistan lukeneeni että puutarhassa vasta viides vuosi näyttää jotain merkkejä tulevasta.

Kaikkien meidän ei kuitenkaan tarvitse olla kiinnostuneita pihasuunnittelusta. Tapoja ja tekijöitä on monia. Tärkeintä kuitenkin on oma mielenkiinto ja innostus. Jos soitat ammattimaiselle heti alussa, teet luultavasti järkevän teon säästämällä rahasi ja selkäsi.

Kevätkurjemiekat
Kevätkurjenmiekka, Iris Reticulata kukkii toukokuusta lähtien.