Ajatuksia hyötytarhasta
Vanhat luonnonmukaiset viljelytavat, uudet keksinnöt, eksoottiset lajikkeet ja koristekasvit, tätä kaikkea on mm. tämän päivän hyötytarhaus.
Hyötytarhan suunnitteluvaiheessa tehdään päätös, onko viljelyn tarkoitus mahdollisimman tuottoisa vai silmää miellyttävään lopputulos? Tämän jälkeen voidaan siirtyä käytännön ratkaisuihin, hoidettavuuteen, muotoiluun ja näkymiin.
Hyöty- ja kasvitarhat voidaan jakaa neljään eri tyyppiin
Muotopuutarha
Tämä kasvitarhatyyppi on siisti ja järjestelmällinen. Erityisesti geometrinen muotopuutarha on kaunista ja levollistakin katseltavaa. Pienessä ranskalaistyylisessä keittiötarhassa (Potager) yhdistyvät kasvien värit, koko, muodot ja rakenne mietityksi kokonaisuudeksi. Muotopuutarhoja, joissa istutettuja kasvi- ja vihannespenkkejä rajaavat leikatut, matalat aidat kutsutaan parterripuutarhoiksi. Eteläisimmillä alueilla kasvi- ja vihannestarhojen rajauksissa käytetään usein puksipuuta, mutta pohjoisenmassa talvehtimisen kannalta varmempaa on suosia esimerkiksi iisoppia.
Vapaamuotoinen kasvimaa
Kasvimaa voi olla joko kohopenkissä tai tasamaalla. Perinteisen kasvatustavan käyttö tarjoaa sujuvuutta ja toimivuutta sekä tähtää satoisaan lopputulokseen. Tilasta riippuen käytössä on 4-6 penkkiä, joilla saadaan kunnollinen viljelykierto aikaiseksi.
Metsäviljelmä
Täällä kasvikset, vihannekset, yrtit, marjapensaat ja hedelmäpuut tuottavat satoa, lähes ilman rajoituksia. Kasvit kasvavat ja leviävät vapaammin, eivätkä ole tarkasti riveissä tai lohkoissa. Kylvöt ja istutukset tehdään, minne voidaan.
Pienen tilan kasvimaa
Tilan ollessa vähäinen käytetään kasvatuksessa ruukkuja, laatikoita, tai seinäpuutarhoja. Syötävät kasvit ja marjat voidaan sijoittaa myös osaksi koristekasvi-istutuksia. Tilan hyödyntämisessä suositaan kerroksellisuutta esimerkiksi säleikköihin istuttamalla.
