Kasvimaa

Puhdasta itsekasvatettua lähiruokaa

Vanha kasvimaa
Kasvimaa tehdään valoisaan paikkaan. Vihannekset tarvitsevat päivittäin 7-8 tuntia aurinkoa, voidakseen hyvin.

Kasvimaan muoto ja koko on toteuttamistavaltaan vapaa.  Viljeltävä alue mitoitetaan sen mukaan paljonko vihanneksia ja kasviksia halutaan kasvattaa. Käytännössä suorakaiteen muotoinen kasvimaa on helpoin hoidettava pienessä viljelyssä. Jo kasvimaan suunnitteluvaiheessa kannattaa muistaa kasvivuorottelu, mikä edellyttää maan jakamista neljään alueeseen. Vihannekset ja yrtit sijoitetaan helppoon paikkaan lähelle taloa, kesäkeittiötä tai grillipaikkaa. Kasvimaan pH-arvo on parhaimmillaan 6.0 – 7.5. Jos pH on alhainen eli hapan, maata parannetaan kalkitsemalla. Liika emäksistä eli korkeaa pH:ta saadaan muutettua lisäämällä maahan hapanta turvetta.

Kausimansikka
Kausimansikka antaa satoa kuukaudesta toiseen. Kasvi toimii hyvin suojaamassa pensaiden juuria.

Ihanteellisin kasvimaan sijoituspaikka on aamu- ja ilta-auringossa, suojassa keskipäivän kuumuudelta. Kasvien hyvinvoinnin kannalta tämä tarkoittaa 7-8 tuntia aurinkoa päivässä. Valon puutteesta kärsivien kasvien sato on heikkoa sekä määrällisesti että laadullisesti. Myös kasvitaudit ja tuholaiset iskevät väärin valittuun kasvupaikkaan herkemmin.

Kirsikkapuu kukkii
Kirsikkapuun kukintaa kasvimaan metsäviljelmällä.

Kasvipaikalle osuva tuulenvire kasvuston lomassa suojelee kasveja kasvitaudeilta. Liian tuuliselle kasvupaikalle sijoitetut kasvit kuitenkin kuivuvat sekä hennot varret katkeavat ja murtuvat. Sekä suojaistutuksien että pienien aidanteiden avulla voidaan kasvimaalle tuoda suojaa ja ohjailemalla tuulen kulkua. Suuret puut ja aidanteet kannattaa sijoittaa kauemmaksi kasvimaasta. Suurten kasvien laajalle levinnyt juuristo, kun hakeutuu mielellään kilpailemaan viljelyksillä käytettävistä ravinteista, vedestä ja tilasta. Penkin reunojen ulkopuolelle ulottuvalla juurimatolla voidaan hillitä ulkopuolisten kasvien kilpailua.

Puolukka
Luonnonkasvit viihtyvät kasvimaan reunoilla. Tämä puolukka lienee saaneen osansa ravinteista ja kasteluvedestä.