Torikauppaa ja vihreitä "munkkeja"
Joskus puutarhaharrastajan kohdalle osuu se kuuluisa ”munkki”. Omalla kohdallani tämä tapahtui paikallisella iltatorilla. Yleensä en iltatoreille ole päässyt, mutta sinä keskiviikkona päätin kävellä alueen läpi iltapäivälle jo ennen neljää. Yllätyksekseni paikalla olikin muutama myyjä. Erään pienen pöydän vieressä näin sekalaisen kokoelman kasveja. Ensin silmiini osui kukassa oleva harmaakäenkukka ja sitten liuskavaleangervo. Nämä kasvit antoivat jo merkin pysähtyä pidempää tarkastelua varten. Jäin siis kiertelemään pöytää ja juttelemaan eläköityneelle myyjäpariskunnalle.
Pian selvisikin, että kyseinen pariskunta on pitänyt omaa puutarhaa 80-luvulla naapurikaupungissa. Kaikesta myytävästä näki, että heidän harrastuksensa oli siirtynyt vaativaan keräilyyn kauan sitten. Tämän yllättävän sattuman seurauksena pihalleni tuli taimikassillinen erikoisuuksia, joita itselläni ei ole. Samaan kauppaan sain myös myyjäpariskunnan puhelinnumeron. Tälle numerolle varmasti on tarvetta, kun seuraavan kerran kulkuni sivuaa heidän asuinpaikkaansa.
Yksi kertomistani torilöydöistä on valkokonnanmarja. Kasvi soveltuu hyvin puolivarjoisalle kasvupaikalle, mutta myrkyllisyytensä vuoksi istutuspaikkaa tai koko kasvin tarpeellisuutta kannattaa miettiä lapsiperheissä. Kasvin marjojen mehu voi aiheuttaa iho-oireita.
Kasvien korkeudet ja niiden yhteensovittaminen
Viime kesänä siirtelin tuttuun tapaani perennoja uusille paikoille. Tässä siirrossa uuden paikan sain myös dorianvillakko (tarhavillakko). Kasvin naapureiksi valikoituivat heisiangervo ’Amber Jubilee’ sekä Juhannusmorsian ruusu. Näiden kolmen kasvin yhteiselo tuntuu mielestäni toimivalta niin koon kuin värienkin suhteen. Pensaiden kohdalla varmastikin tulee leikkauksen tarvetta pian, vaikka dorianvillakko on yltänyt jo yli luvatun 120 sentin korkeuden.
Pensaiden alapuolisen tilan haluan käyttää hyväksi mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa tiiviitä ja monimuotoisia istutuksia. Pensaat pyrin harventamaan ja karsimaan alaosiltaan. Tällöin valonsäteet pääsevät myös maanpeittokasveille.
Köynnökset vaakaan, pystyyn tai vinoon
Kärhöjen kanssa olen yleensä menestynyt heikosti. Poikkeuksena tämä loistokärhö ’Warszawska Nike’, jonka istutin ankkakopin kylkeen. Paikkana se on aurinkoinen ja siinä sain kaivettua kärhön tarvitseman istutussyvyyden. Lisäksi kärhön kastelu tulee suoritettua päivittäin eläimien vesikupin täytön yhteydessä. Muualle puutarhaan, missä kärhöt eivät menesty olen istuttanut erilaisia köynnöksiä kiipeilemään, joko rentoina maakivien päällä tai sitten harjateräkseen tuettuina pitkin männynrunkoja.
Kuvaterveisiä terassilta
