Yksi pihamme aurinkoisimmista ja lämpimimmistä paikoista sijaitsee kivikkoisessa metsänrinteessä. Vaikka paikan maasto asettaa omat haasteensa viljelemiselle, löytyy tästä hyviäkin puolia. Erityisesti sijainti talon läheisyydessä helpottaa kasteluveden saatavuutta. Maaston haasteellisuuden takia kohopenkeistä tuli ainoa järkevältä tuntuva tapa toteuttaa uusi kasvimaa. Myös lisääntyvälle kasvijätteelle tarvittiin uusia sijoituspaikkoja.
Kohopenkit
Kasvimaan kohopenkkien reunat on tehty kuorituista männynrungoista. Reunojen sisäpuolelle naulattu sokkelilevy estää mullan valumisen runkojen väleistä. Penkkien pohjalla on reilu kerros risuja, ja niiden päälle asetettuna kaksinkertainen katekangas. Lopuksi kohopenkin vapaana oleva multatila täytettään ostomullan, hiekan ja kasvuturpeen seoksella. Itsetehty multaseos kalkitaan, sekoitetaan huolella ja kastellaan kevyesti ennen siementen kylvöä.
Kompostointia kasvijätteestä ja siipikarjan lannasta
Kompostoinnissa käytän puutarhajätekompostia. Komposti koostuu risuista, ruohosilpusta, kasvijätteestä, oljista, kuiviketurpeesta ja -puruista sekä siipikarjanlannasta. Taloudesta tulevia ruokajätteitä en kompostoi hiirien ja rottien pelossa. Ankkojen ja hanhien ruokapaikalta haravoin ylimääräiset ruuat omaan roskapussiin. Siivekkäiden käytössä on myös oma tuhoeläinverkolla varustettu komposti.
Jyrsijäverkko ja sen käyttö kompostissa
Tuholaisilta suojattu komposti rakennettiin vanhoista kuljetuslavoista. Kuljetuslavan pohjaan on ensin naulattu mansikkakangas, ja sen päälle pienisilmäinen jyrsijäverkko. Mansikkakangas päästää liikaa kosteutta läpi, mutta estää pienempien murusten tippumisen maahan. Kompostin seinät on tehty vanhasta laudasta ja niiden sisäpuolta sekä kehikon päällys on katettu jyrsijäverkolla. Verkon yläpuolella sateelta suojaa irrotettavissa oleva pelti.
Ilmaista multaa maatuvista aineista ja lahopuusta
Metsäpuutarhassa lahoavien puiden rungoista voi rakentaa uusia kohopenkkejä maastoon. Uutta penkkiä tehdessäni valitsen paikaksi kaikkein kivikkoisimman kohdan, jonne hahmottelen mielessäni penkin koon sekä muodon. Seuraavaksi poistan paikalta aluskasvuston. Sitten täytän puiden rungoilla kivien välit ja kuopat, niin että paikkaan saadaan tasainen pohja tulevalle kohopenkille. Puiden runkojen päälle kasataan kompostoitavaa kasvijätettä tuomaan korkeutta. Kun tarvittava korkeus on saavutettu, kasa tallotaan matalaksi, peitetään hiekalla ja kastellaan. Viimeisimmäksi kerrokseksi penkkiin multaa ja kasattu penkki peitetään mansikkakankaalla sekä kastellaan kevyesti. Olen kasvattanut kompostipenkissäni ensimmäisenä vuotena kurpitsaa. Syksyllä kurpitsoiden jälkeen istutin penkkiin punaherukkaa ja talvivalkosipulia. Koska penkissä ei multaa ole paljoa, kannattaa istutusvaiheessa lisätä reilusti kunnollista multaa istutuskuoppaan. Mansikkakankaan tarkoitus on nopeuttaa lahoamista, pidättää kosteutta sekä estää rikkaruohojen kasvaminen.
Testipenkkiä tekemässä
Tämän 2×4 metrisen penkin alaosassa on reilu kerros puunrunkoja. Runkojen päällä ruohosilppua, olkea ja hiekka-multa -seosta. Ensimmäiset 3 vuotta penkissä kasvoi perunaa. Perunan noston jälkeen penkki muokattiin, peitettiin mansikkakankaalla ja siihen istutettiin mansikkaa.
Jos luonto ja viljelyn ekologisuus kiinnostaa, saatat löytää hyviä vinkkejä permakulttuurista.