Viime syksynä osallistuin viiden viikonlopun mittaiselle keramiikan lyhytkurssille. Kurssilla työskenneltiin punasaven parissa. Viimeisenä viikonloppuna suoritettiin muinaisskandinaavinen miilupoltto maakuopassa.
Miilupolttoa varten maahan kaivetaan kuoppa, joka vuorataan tiiviisti kivillä. Kivien päälle kasataan pehmusteeksi kuivia olkia ja lehtiä. Poltettavat esineet lisätään olkipatjalle ja niiden väliin asetetaan palavaa materiaalia kuten risuja ja heiniä. Ylimmäiseksi miiluun tulee keko oksia/halkoja. Koko miilu peitetään lopuksi ruohoturpeilla alareunasta lähtien. Avotulta miilussa ei näy, vaan savu poistuu ruohotuppaiden välistä. Miilupoltto kestää jopa useita päiviä. Avaamisvaiheessa voidaan varautua yli neljä tuntia kestävään jäähtymisvaiheeseen.
Innostus keramiikkaan sai jatkoa vielä kurssinkin jälkeenkin. Savilaaduista kun löytyy punasaven lisäksi lukemattomia muitakin vaihtoehtoja, väriaineista ja lasitteista puhumattakaan. Jos omat ideat eivät aloittelijalla riitä apua tarjoavat esimerkiksi alan verkkovideot ja keskustelufoorumit.